2014

Parin vuoden tauon jälkeen aika yrittää taas päivittää blogia. Koirien määrä on kahdessa vuodessa tuplaantunut ja selvästi olisi tarpeellista merkitä ylös koirakohtaisia tavoitteita ja treenejä. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin onnistun istahtamaan koneelle ja kirjaamaan treenejä tai ainakin koonteja niistä. Yritin pitkään tehdä muistiinpanoja perinteisellä kynä/paperi menetelmällä, mutta sekin jäi tekemättä. 

Lyhyesti jotain tavoitteita vuodelle 2014:

Eimi

Kisata muutamia onnistuneita kisoja kevät/syyskaudella ja antaa Eimin nautiskella. II-luokan radoissa riittää meille Eimin kanssa varmasti ihan tarpeeksi haasteita eikä III-luokan estekorkeudet tai kiemurat houkuttele kovinkaan. Ikää Eimillä on parin kuukauden päästä jo 9- vuotta, mutta menosta sitä ei vielä kyllä huomaa. Itse olen tullut sen kanssa vain paljon varovaisemmaksi ja pelkään loukkautumisriskin kasvamista iän hidastaessa mahdollisesti reaktionopeutta ja elastisuutta. Eimi ei ole ikinä osannut tehdä mitään agilityyn liittyvää antamatta itsestään 100%  ja antaa sen nauttia niin kauan kuin näyttää siltä, että kroppa sen kestää. Hallikaudella en ole treenannut aivan yhtä paljon Eimin kanssa kuin Didon kanssa. Seinät tuntuvat olevan välillä vähän liian lähellä ja pitokaan ei ihan kohdillaan, mutta Eimillä on kivaa. 

Dido

Agi: Edellisistä kisoista on jo aikaa ja kisatauon aikana tavoitteena on ollut saada kontaktit kuntoon. Treenaaminen on sujunut pääsääntöisesti tosi mukavasti ja ollaan pysytty aika hyvin samassa rytmissä. Kontaktithan sujuu kyllä treeneissä  vaikka olisi häiriötäkin. Kisakausi on tarkoitus korkata oman seuran helmikuun kisoissa Pellossa ja sitä ennen olisi hyvä päästä jonnekin epävirallisiin kokeilemaan kontakteja. Hyvin mahdollista kuitenkin on, että juoksut tulevat ja sekoittavat pakkaa. Omista kisoista on kuitenkin hyvä lähteä eteenpäin ja tämän kauden tavoitteena on saada kisoissa rytmi pysymään hyvänä, onnistuneet kontaktit ja hyvän mielen ratoja. Alla Didon joulutauon jälkeinen treeni ohjatuissa harkoissa. Tämä oli se viimeinen, onnistunut kokonaissuoritus, sitä ennen hiottiin kyllä yksittäisiä kohtia.

Toko: Tavoitteena saada häiriötreenattua niin, että päästään taas ALOkas luokkaan kisaamaan, motivaatio on taas itsellä noussut vähäsen tokoonkin.

Bilbor

Agi: Tavoitteena että kesään mennessä Bilbor osaisi kaikki esteet, suorittaen kontaktit kokonaisina ja kepit ainakin suurimmaksi osaksi ilman verkkoja. Ennen estekorkeuksien nostamista keskitytään hyppytekniikan ja kropan hallinnan kehittämiseen. Kontakteissa on keskitytty edelleen alastulon harjoitteluun, kokonaista puomia on tehty yksittäisenä muutamia kertoja ja viime viikolla keinu ensimmäistä kertaa pariin otteeseen. Muuri ja pituus kokonaan "esittelemättä". Bilborin kanssa osallistuttiin viime vuoden puolella Vappu Alatalon hyppykurssille, jonka aiheena oli siis hyppytekniikka ja sen harjoitteleminen. Sielläkin tuli todettua, että jätkä on vielä vähän "kaksiosainen" eli höterö takapää ja voimakas etuosa.. Huomattavasti on kropan käyttö kuitenkin syksynkin aikana kehittynyt, joten eiköhän se hessuhopoilu iän myötä vähene. Motivaatio Bilborilla on yleensä kohillaan ja palkkautuu sekä leluilla että herkuilla. 

Toko: Tavoitteena saada vuoden aikana ALOkas luokan liikkeet kasaan sekä samalla harjoitella ylempien luokkien liikkeitä. Lähitavoite olisi edetä seuraamisen harjoittelussa. Perusasento on Bilborilla suht hyvä ja kaukokäskyjä harjoitellaan. Bilborin kanssa ei olla perustottelevaisuuskurssin jälkeen käyty ryhmätreeneissä, mutta kevään ajan se jakaa ryhmäpaikan Biescaksen kanssa, jotta saadaan häiriötreeniä. Bilbor ei treenatessa juuri ole välittänyt muista ihmisistä tai koirista, mutta tällä hetkellä se on rasittava remmiräyhä. 

Alla pätkä Vapun kurssilta.

 

Biescas

Agi: Biescaksen kanssa on vasemman takajalan operoinnin vuoksi otettu vähemmän agilitya kuin velipojan kanssa, mutta nopeasti sekin oppii. Ei kestä yhtä paljon toistoja entä Bilbor, mutta motivaatio on huomattavasti kasvanut kesästä. Agilityn suhteen tavoitteet ovat samat kuin Bilborin kanssa, huomioiden kuitenkin koko ajan kuinka kroppa suhtautuu treenaamisen lisäämiseen. Vuoden lopussa käytiin fyssarilla ja saatiin sieltä taas hieman lisävinkkejä kuinka treenata jalan hermostoa sekä sen käyttämistä. Lihaksia jalassa on, eikä se näytä mitenkään liikkumista haittaavan, mutta "lihasmuistissa" näyttäisi kuitenkin olevan että esimerkiksi ponnistettaessa Biescas ottaa enemmän painoa oikealle takajalalle. Katsotaan mitä tulevan pitää. 

Toko: Biescaksen kanssa on käyty tokon valmennusryhmässä ja työstetty pohjaa eri tottelevaisuusluokkien liikkeille. Tunnari ei ole Biescaksen vahvin juttu ja tällä hetkellä testataan "piilotettu tunnaria" merkkitötsien kanssa -pitää joskus kuvata treeni.. Tokotreeneissä joudutaan myös välillä hakemaan oikeaa viretilaa, minkä huomaan turhauttavan itseäni kun olin jo tottunut Didon aina innokkaaseen viretilaan. Viime kerralla totesin, että paras on pitää Biescas kiinnitettynä väliajat niin, että kun pääsee irti niin aina tehdään yhdessä jotain mukavaa. Katsotaan kuinka etenee. Tavoitteena on  seuraamisen harjoitteleminen sekä eteneminen niin tunnarissa, noudossa (kapulan pitämisessä/nostamisessa) kuin kaukokäskyissäkin. Joten treenattavaa riittäisi...