tiistai 8. syyskuuta 2009

Ensimmäinen Nolla

No eipä onnistunut vieläkään tuo latailu... ei ole minun hommaa ei... Mutta jatketaan sitten tarinaa ilman noita videoita....

Didon kanssa käytiin siis elokuussa kahdet agilitykisat joista ensimmäiset Oulussa ja toiset olikin sitten oman seuran kisat elokuun viimeisenä viikonloppuna. Keli ei kovin suosiollinen kisaviikonlopulle ollut, mutta mukavaa oli silti ja ihan hyvä määrä osallistujia. Oulun kisojen jälkeen oltiin käyty lähinnä ottamassa keppi ja rengastreeniä ja näiden hiomista jatketaan kyllä edelleen. Jotain edistystä (vaikka edes tilapäistä) oli kuitenkin havaittavissa sillä kertaakaan ei viikonlopun aikana pompittu renkaan vierestä ja pujottelutkin sujuivat kohtalaisesti. Lauantaina ensimmäiseltä radalta tuli 10 virhettä. Kerran hyppäsi puomin ylösmenolta alas (hämmentävää) ja toinen virhe taisi olla kielto jos oikein muistan... B-radalta tulikin sitten hylky, ihan oma vika kun ohjasin huonosti ja pasmat meni itseltä sekaisin. Harmillisesti yhtään rataa ei viikonlopulta tullut videolle, mutta sunnuntaina keli oli jo sen verran huono että kuvaaminen olisi ollut aika kosteaa.
Sunnuntain C-radalta tuli sitten se ensimmäinen NOLLA!! Superhieno Dido! Itse en kyllä täysin tyytyväinen rataan ollut, mutta nolla sieltä tuli. Oli hieman sählännyt olo radan jälkeen ja suoritus olisi voinut olla paremmin rytmitetty. Tällä tuloksella saatiin sitten nollavoitto ja ensimmäinen merkintä kisakirjaan. :) D-rata oli hyppyrata ja aika mukavasti etenevä rata, harmillisesti tässä vaiheessa sekä kenttä että koira olivat aika märkiä ja se vaikutti kyllä vähän vauhtiin. Hienosti silti päästiin maaliin saakka yhdellä rimantiputuksella ja saatiin viidellä virheellä 3.sija. Harmitti ihan vietävästi tuo rima sillä se oli aivan itse aiheutettua. Aloitin liian aikaisten putkelle ohjaamisen ja "vedin" riman sekä koiran mukanani... Ei kuitenkaan voinut olla muuta kuin tyytyväinen Didon suorituksiin. Seuraaviin kisoihin meneekin sitten varmaan hetki, sillä Eimin pennut pitää meidät aikalailla kotosalla seuraavat pari kuukautta.
Viime torstain treeneissä tipahdettiinkin sitten kovaa ja maan alle. Dido oli aivan kummallinen eikä yhtäkkiä enää osannut edetä ollenkaan. Tehtiin paljon takanaleikkauksia ja irtaantumista vaativia pätkiä. Nämä on aikaisemminkin olleet meille vielä haastavia mutta tällä kertaa ei meinannut tulla mistään mitään. Dido pyöri aivan kädessä kiinni eikä osannut ollenkaan hakea kiertohyppyjä ym. Viimeisessä harjoituksessa vasta innostui, joten liekö olisi ollut neidillä joku angsti päällä. Dido on käyttäytynyt viime viikon muutenkin hieman oudosti ja jos ei olisi juoksu vasta pari kuukautta sitten ollut, niin epäilisin sitä alkavaksi. Voi toki olla että Eimin raskaus ja leikkimättömyys vaikuttavat Didon mielialaan sillä se on lenkeilläkin tosi rauhallinen. Kipeä se tuskin kuitenkaan on sillä muuten käyttäytyy normaalisti ja leikkii kotona hetkittäin riehakkaasti. Lenkkeily ilman Eimiä on vissiin hieman outoa...

lauantai 5. syyskuuta 2009

Jokos tämä lataaminen onnistuisi...

Elokuukin taas vilahti ohitse...
Eimi on edelleen yhtenä kappaleena vaikka maha onkin kasvanut kiitettävästi. Huolestunut emäntä on kytännyt sen syömistä ja tunnustellut pikkumarsujen liikkeitä todetakseen että kyllä siellä elämää edelleen on.


Didon kanssa ollaan elokuun aikana käyty kahdet agilitykilpailut ja jotain edistystäkin on tapahtunut. Oulussa käytiin Oulun koirakerhon järjestämissä kisoissa Kaukovainion haukkukeitaalla (?) elokuun 15-16 päivä. Matka taittui joutuisasti Minnan ja Ritun kelpiemobiilissa ja perillä oltiin aikaisten lauantai aamuna. Ensimmäisen kisan toinen este oli rengas, ja siitä kosahti heti yksi ratavirhe väärästä suorittamistavasta (kuka nyt läpi tähtää kun sujuvamminkin pääsee lompsauttamalla isommasta välistä?!) ja toinen virhe tuli kepeiltä Didon hakiessa pujotteluun väärältä puolelta. Tulos oli siis 10 ja siinä olikin jo meidän viikonlopun tavoitteet saavutettuna... Olin miettinyt että jännittäisikö Dido uutta paikkaa ja rataa ja olisi yhtä pöhläke kuin Keminmaan iltakisoissa, mutta onneksi näin ei ollut. Vielä ensimmäisellä radalla ainakaan... B-kisa menikin sitten huonommin ja sieltä saatiin hylky kun typeriä kieltoja kertyi liikaa. Tällä radalla en oikein tiedä mitä tein väärin (tai siis ohjasin ilmeisesti väärin) mutta koira käyttäytyi ihan eritavoin kuin ensimmäisellä ja videolta katsoessa voin nähdä sen vetävän ohi kohdissa joissa en olisi näin uskonut käyvän. Joka tapauksessa, ihan hyvä mieli jäi kun saatiin edes yksi tulos ensimmäiseltä päivältä...
Onneksi säästyttiin pahemmalta vesikuurolta joka osui siihen kun kävimme viemässä Didon Marin luokse ja hakemassa Xosmon kolmosten kisoihin. Ilta vierähtikin sitten Xosmoa ja kolmosia katsoessa (niitä oli PALJON...) eikä turhaan. Xosmo ja Mari saivat A-radalta hienon 0-tuloksen vaikka treenitkin olivat jääneet vähiin, kyllä se näyttää upealta kun sen ossaa...
Sunnuntaina sitten sählättiin koko rahan ja radan edestä. C-kisassa sama rengasvirhe, yksi rima ja keppien väärä aloitus.. Virheitä siis 15, mutta sillä päästiin silti sijalle 3. D-kisa oli vielä karseempaa katottavaa, virheitä en edes muista, mutta ainakin 20 niitä oli. Rata taisi olla himpun verran haastavampi sillä tuolla tuloksella päästiin silti sijalle 2. Mukavasti tuli kuitenkin kisatunnelmaa kun jokaisessa kisassa starttasi midi1 koirakoita kymmenkunta. Ei tarvinnut ihan yksin juosta. :) Kaiken kaikkiaan tosi hauskaa oli ja muutama Ragittilainen nousi kakkosiinkin viikolopun aikana! Hyvä Sanna & Rico ja Maria & Tico! Marille suurkiitos kaikesta!!