Puuhastelua

Nyt on ollut muutamia vähän vähäsateisempia, melkeinpä kuivia päiviä.. Dido on nauttinut pihatöistä ja lehtikasoissa pyörimisestä, Eimi taas joutuu olemaan pihassa kiinni, jotta sillä tuskin on ihan yhtä hauskaa ollut. Toissa iltana tokoiltiin haravoimisen lomassa. Otin kummankin kanssa maahan-seiso sarjaa lautaa apuvälineenä (välissä olevana esteenä) käyttäen. Kumpikin tarjoaa jo oikeaa suoritustapaa, mutta taidan vielä vahvistaa sitä esteen kanssa. Eimin kanssa tehtiin liikkeestä maahanmenoa ja pari seuraamispätkää. Seuraamiseen on onneksi tullut lisää intoa ja superpalkkaa pitäisi käyttää vielä enemmän, jotta liikkeen "hauskuus" olisi selvää.. Kokeilin vielä lopuksi luoksetuloa AVOn liikkeenä ja pysähdys oli käsimerkistä hyvin napakka ja vauhtia kunnolla!!! Jippii!! Tosin liekö tuo ollut vain vahinko vai olisiko pienen pulin aivoissa naksahtanut palikat kohdalleen vesisateita katsellessa... :)

Dido on kehittänyt itselleen suuren innostuksen kaikkeen tekemiseen. Oman vuoron odottaminen paikallaan ei ole ollut ihan yhtä maltillista kuin aikaisemmin. Didon kanssa ollaan harjoiteltu luoksetuloa, paikalla oloa, pysähtymisen alkeita ja seuraamista pienissä pätkissä. Intoa riittää ja makkaran tai pelkän rapinan vuoksi pieni Didomonsteri olisi valmis vaikka kiipeämään seiniä pitkin...

Agiliitämisen muisteloa

Ilmat on olleet aika kurjat, mutta eilen ja tänään ollaan käyty pikamutka kentällä lenkin yhteydessä ja Eimi on ollut muistelemassa esteitä. Keskityttiin lähinnä renkaaseen, puomiin ja keppien oikean sisäänmenon vahvistamiseen. Jostain syystä Eimi pyrki hyppäämään renkaan vierestä kun ohjasin oikealta puolelta. Vahvistettiin oikeaa suoritustapaa yksittäisenä esteenä ja otettiin muutaman aidan ja renkaan yhdistelmää. Lisäksi otettiin keppien suorittamista yksittäisenä ja parin aidan yhteydessä. Harjoittelin ohjaamista eri puolilta ja oikealta puolelta tein "välistä vetoja" peruuttaen. Tällä tyylillä tuntui sujuvan aika hyvin, mutta keppien suorittaminen ja kepeille lähettäminen vaativat vielä hyvin hyvin paljon vahvistamista ja kertaamista.

Muuttopuuhia

Nonniin. Eilen tultiin tyttöjen kanssa Rovaniemelle ja käytiin illalla nauttimassa Ounasvaaran maisemista. Aamukävelyllä todettiin, että treenikentälle on sopivasti vain noin viiden minuutin kävelymatka ja käytiinkin katsomassa josko esteet olisi paikoillaan. Otettiin Eimin kanssa hieman esteiden muistelua ja muutamia hyppykuvioita. Eimi oli niin intopiukeana päästessään pitkästä aikaa esteille, ettei sitten jaksanut keskittyä hyppäämään kunnolla. Ponnistus lähti liian kaukaa, jolloin takajalat pudottivat rimat ja varsinkin jos oli tarkoitus vaihtaa suuntaa aidan jälkeen. Otettiin muutamia onnistuneita aitasarjoja käännöksillä ja lopetettiin siihen. Nyt on hyvä alkaa treenaamaan ja kohottamaan ohjaajan kuntoa. Otettiin vielä lenkin lopulla luoksetulon pysäytystä muutaman kerran ja pysähdys on käsimerkillä aika nopea, mutta vauhtia pitäisi liikkeeseen muuten saada lisää. Taidan palata siihen tennispallolla läpijuoksujen/pysäytysten tekemiseen hetkeksi ja katsoa josko se toisi liikkeeseen vauhtia ja intoa sekä vähentäisi ennakoimista.

Didokin oli mukana katselemassa ja meni kerran puomin läpi. Didon kanssa otettiin vain muutama seuraamispätkä ja mun pitäisi kehittää sen varalle nyt kunnon toko treeni- suunnitelma, jotta saataisiin loogisesti vietyä liikkeitä eteenpäin. Toivottavasti kelit pysyis suht kuivana niin olisi ilo harrastella ja touhuta pulien kanssa. Jospa niitä treenikuviakin jossain vaiheessa saataisiin...

Kevättä rinnassa

Eimillä oli tänään kevättä rinnassa ja se muistutti lähinnä pientä pulinpentua haastaessaan mua leikkiin. Ihana huomata, että löytyy hepulivaihde vielä Eimistäkin. Otettiin kaukokäskyjä ja vahvistin edelleen istumaan nousemista, tällä kertaa heittämällä palkan koiralle saman tien kun nousi istumaan. Tämä sai ainakin vauhtia liikkeeseen ja lopuksi onnistuimme tekemään sarjan onnistuneita vaihtoja ilman palkkausta. Varmuutta lisää ja välimatkaa... Lenkin lopussa kävimme vielä AMK:n pihassa ottamassa luoksetulon pysäytystä. Päätin kokeilla äänen ja käsimerkin eroja kun tähän mennessä olen käyttänyt vielä kumpaakin. Pelkän äänimerkin avulla pysähtyminen meni aika pitkäksi ja koko luoksetulo aikamoiseksi hissutteluksi. Otin pari vauhdikasta luoksetuloa ilman pysäytystä ja kokeilin uudelleen pelkällä käsimerkillä ja pysähdys oli hyvin napakka. Voi siis olla, että tässä tapauksessa käsimerkki toimisi paremmin ja selkeämmin, mutta täytyy "kokeilla" vielä uudemman kerran ja saada liikkeeseen paljon varmuutta ja nopeutta.

Vesisadetta ja treeniä

Keskiviikko iltana treenasimme Niinan ja Maijan sekä koirien kanssa AMK: n pihalla vesisateen siivittämänä. Otettiin kummankin tytön kanssa ruutua ensimmäiseksi. Dido keksi ruudun paljon vikkelämmin kuin Eimi ja on innokkaampana menossa eteenpäin. Hankintalistalla on nyt neljä kukkaruukkua ja köyttä, jotta saamme oman ruudun kasaan. Eimin kanssa ei taas kelin vuoksi tullut mistään mitään. Pokka ei pitänyt kun neiti hienohelma yritti hipsuttaa luoksetuloa koskematta märkään maahan onnistuen näyttämään lähinnä ylilihaksikkaalta bodarilta joka juuri ja juuri taipuu kävelyvauhtiin. No, toisaalta ainakin luoksetulosta pysäytys onnistui oikein hyvin, itse luoksetulo tosin oli hyyyvin hidasta.

Torstaina oli sitten meidän osaltamme viimeiset Tokokerhon treenit Taulumäen grillin alueella. Paikkamakuuta otin Didon kanssa ja neiti jaksoi hienosti pysyä koko 2min maassa muiden koirien keskellä, tosin palkkaamassa kävin vielä aika useasti. Dido tutustui myös tokoesteeseen eikä kummemmin sitä ihmetellyt. Samin neuvolla harjoittelimme maahanmenoon oikeaa liikerataa maahan-seiso sarjalla niin, että minun ja Didon välissä oli "este", jonka ylitse ei ollut lupaa tulla. Tätä täytyy treenata kotona, jotta maahanmenon "oikea" suoritustapa vahvistuu. Tämä oli loistava vinkki, jota en varmasti itse olisi tullut edes ajatelleeksi.

Eimin kanssa tehtiin luoksepäästävyys peiliharjoituksella ja se sujuu jo aika mallikkaasti niin että väistämiset on jääneet lähestulkoon kokonaan pois. Esteen kanssa vahvistetaan edelleen suullista käskyä ja yritän saada Eimiä uskomaan, että pelkkä äänikin on lupa hypätä. Kunhan se taas sen muistaa niin loppuliikkeessä ei ole ongelmaa. Olen ottanut nyt pari kertaa treenin loppuun seuraamispätkän "superpalkalla" ja tänään oli jo ihan erilailla innostunut liikkeestä. Toivottavasti tällä konstilla saisin seuraamisesta mielenkiintoisen ja mukavan liikkeen, ilman että innostus menee yli ja perusasento kärsii. Kaukokäskyjen kanssa vahvistan edelleen istumaan nousemista, jostain syystä sinne maahan on niin kiva liimaantua...