Keskiviikko iltana treenasimme Niinan ja Maijan sekä koirien kanssa AMK: n pihalla vesisateen siivittämänä. Otettiin kummankin tytön kanssa ruutua ensimmäiseksi. Dido keksi ruudun paljon vikkelämmin kuin Eimi ja on innokkaampana menossa eteenpäin. Hankintalistalla on nyt neljä kukkaruukkua ja köyttä, jotta saamme oman ruudun kasaan. Eimin kanssa ei taas kelin vuoksi tullut mistään mitään. Pokka ei pitänyt kun neiti hienohelma yritti hipsuttaa luoksetuloa koskematta märkään maahan onnistuen näyttämään lähinnä ylilihaksikkaalta bodarilta joka juuri ja juuri taipuu kävelyvauhtiin. No, toisaalta ainakin luoksetulosta pysäytys onnistui oikein hyvin, itse luoksetulo tosin oli hyyyvin hidasta.
Torstaina oli sitten meidän osaltamme viimeiset Tokokerhon treenit Taulumäen grillin alueella. Paikkamakuuta otin Didon kanssa ja neiti jaksoi hienosti pysyä koko 2min maassa muiden koirien keskellä, tosin palkkaamassa kävin vielä aika useasti. Dido tutustui myös tokoesteeseen eikä kummemmin sitä ihmetellyt. Samin neuvolla harjoittelimme maahanmenoon oikeaa liikerataa maahan-seiso sarjalla niin, että minun ja Didon välissä oli "este", jonka ylitse ei ollut lupaa tulla. Tätä täytyy treenata kotona, jotta maahanmenon "oikea" suoritustapa vahvistuu. Tämä oli loistava vinkki, jota en varmasti itse olisi tullut edes ajatelleeksi.
Eimin kanssa tehtiin luoksepäästävyys peiliharjoituksella ja se sujuu jo aika mallikkaasti niin että väistämiset on jääneet lähestulkoon kokonaan pois. Esteen kanssa vahvistetaan edelleen suullista käskyä ja yritän saada Eimiä uskomaan, että pelkkä äänikin on lupa hypätä. Kunhan se taas sen muistaa niin loppuliikkeessä ei ole ongelmaa. Olen ottanut nyt pari kertaa treenin loppuun seuraamispätkän "superpalkalla" ja tänään oli jo ihan erilailla innostunut liikkeestä. Toivottavasti tällä konstilla saisin seuraamisesta mielenkiintoisen ja mukavan liikkeen, ilman että innostus menee yli ja perusasento kärsii. Kaukokäskyjen kanssa vahvistan edelleen istumaan nousemista, jostain syystä sinne maahan on niin kiva liimaantua...
Eimin kanssa tehtiin luoksepäästävyys peiliharjoituksella ja se sujuu jo aika mallikkaasti niin että väistämiset on jääneet lähestulkoon kokonaan pois. Esteen kanssa vahvistetaan edelleen suullista käskyä ja yritän saada Eimiä uskomaan, että pelkkä äänikin on lupa hypätä. Kunhan se taas sen muistaa niin loppuliikkeessä ei ole ongelmaa. Olen ottanut nyt pari kertaa treenin loppuun seuraamispätkän "superpalkalla" ja tänään oli jo ihan erilailla innostunut liikkeestä. Toivottavasti tällä konstilla saisin seuraamisesta mielenkiintoisen ja mukavan liikkeen, ilman että innostus menee yli ja perusasento kärsii. Kaukokäskyjen kanssa vahvistan edelleen istumaan nousemista, jostain syystä sinne maahan on niin kiva liimaantua...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti