Treeniä

Eilen kävin tyttöjen kanssa pallokentällä tokoilemassa. Aloitettiin Eimin kanssa liikkeestä maahanmenolla, paikalleen jäämisellä ja luoksetulolla. Tarkoituksenakin oli tehdä useampi eri liike putkeen ja pitää motivaatioita yllä. Pienen tauon jälkeen otettiin vielä noutokapula esiin ja tehtiin muutama seuraamispätkä. Seuraaminen ei ollut niin tiivistä ja innokasta kuin on nyt vähän aikaa ollut, joten palaan vielä "superherkun" käyttöön...

Didon kanssa otettiin perusasentoa, jossa pitää keskittyä palkkaamiseen vain oikeasta asennosta ja yrittää välttää käteen hyppimistä. Otettiin myös luoksetuloa eri välimatkoilla ja tässäkin painopiste loppuasennossa, sillä vauhtia löytyy ja paikalla olo on ainakin häiriöttömässä tilanteessa varmaa. Paikallaan odottamista istuen ja maaten pitää harjoitella häiriöiden kanssa. Pienen tauon jälkeen harjoiteltiin vielä liikkeestä seisomaan jäämistä ja käännöksiä seuraamisen yhteydessä. Lopuksi juostiin hullun lailla pallon perässä ja kaksi kertaa sain sen käteen asti... :)


Maanantaina oli Didon alkeistreenit. Tällä kertaa olikin aika monta estettä ja uusina tulivat A ja putki. Aloitettiin renkaalla, jonka kanssa jatkettiin kutsuja ja lähettämistä namialustalle. Alustaa käytettäessä on hyvä jos joku on katsomassa ettei Dido ehdi kiertää itseään palkkaamaan. Rengasta meinaan jankata "yksinkertaisesti" aika kauan, jotta sen suorittamisesta oikein tulisi mahdollisimman varmaa. Seuraavaksi oli pöytä, josta Dido meni kerran suorilla yli, mutta muisti sitten että siihen kuului pysähtyä.. Teimme myös kolmen aidan hyppysarjan ja yhden aidan ja muurin sarjan. Nämä kummatkin tein namialustan kanssa ja hienosti Dido hyppäsi ja sai rytmin kiinni. Välillä meinaa olla tuo paikallaan pysyminen vaikeaa, joten sitä pitää treenien aikana myös vahvistaa. Muutaman kerran otettiin myös kepit molemmilta puolilta. Edelleen "väärä" puoli on Didon kanssa parempi, kunhan vain itse liikun nopeammin ja alan vaihtaa rintamasuuntaa eteenpäin.

Putki oli päässyt unohtumaan talvesta, mutta ensimmäisen kerran jälkeen muistui jo mieleen kuinka mukava este se onkaan! Lujalla vauhdilla läpi ja palkalle...
Uutena esteenä oli A, jota lähdimme suorittamaan samalla tyylillä kuin puomia. Eli namialusta maahan kontaktin eteen ja koira nostetaan puoleenväliin alastuloa. Palkka alustalta kun etutassut maassa ja pylly kontaktilla. Pari kertaa tämän toistoa, sitten herkun jättäminen alustalle ja koko este. Dido ei empinyt yhtään korkeaa estettä vaan paineli iloisesti yli. Kerran hyppäsi ylösmenokontaktilta alas ja heti helpotettiin ja mentiin muutaman kerran vain alastuloa. Vielä muutama onnistunut suoritus ja sitten riitti pitkä treeni. Hyvin Dido jaksoi keskittyä eikä suuremmin välittänyt mäkäräisistäkään, vaikka mahanalus näytti olevan hieman puremilla kun päästiin kotiin saakka.

Eimin kanssa käytiin torstaina (19.6) treeneissä, joissa tehtiin mielenkiintoisia ohjausharjoituksia. Laitettiin Eimille aitojen rimoja eri korkeuksille ja osa myös "ristiin", jotta se joutuisi keskittymään myös hyppäämiseen. Varsinkin jos minun pitää edetä poispäin, tulee Eimille helposti kiire ja silloin vauhti menee kaiken keskittymisen edelle. Tätä on hyvä treenata erilaisilla aidoilla ja sitten sitä ihan perushyppytekniikkaa. Tällä viikolla ei vain olla päästy treenaamaan vesisateen vuoksi. Sateella on ihan turha eimin kanssa lähteä sotkemaan kentälle.

Möllikisat ja Didon alkeisreenit

Tiistaina 17.6 Oli Eimin ensimmäiset mölliagility kisat. Meinasin luovuttaa ja kääntyä takaisin kotiin heti matkalla kun tuntui että neiti kävi niin kuumana eikä rauhottunu ollenkaan kävelemään nätisti hihnassa. Toinen tekijä oli se, että samaan aikaan kentällä (vieressä) oli sosiaalistamistapaaminen, jossa oli varmaan päälle 30 koirakkoa ja paljon isoja nuoria koiria. Eimin suosikkeja oikein... Sen verran on luottamus edelleen tiukilla, että mietin rykäseekö Eimi radalta koirien sekaan jos siellä on rähinä samaan aikaan. Mutta ei onneksi. Mölliradalla oli kaikki eri esteet ja yhteensä 14 estettä. Oon taas yrittäny piirtää rataa flexitrackilla, mutta en osaa laittaa oikeisiin mittasuhteisiin, enkä numeroita, enkä juoksurataa... Ehkä joskus... Hylky olis tullu ensimmäiseltä putkelta jos niitä mölliluokassa jaettais. Putkeen sai ohjata mihin päähän itse halusi, joten en sitten vissiin halunnu mihinkään kunnolla... Mutta mentiinhän se. A:n kontakti meni hyvin ja samoin eteneminen siitä pituudelle. Onnistuin itse myös tekemään valssit ja leikkaukset niissä kohdin mitä olin ajatellut, joten positiivista sekin. : ) Puomin ja keinun kontaktit meni myös ok, vaikka puomille tuli vähän sivusta ja otti pienen loikan. Pitää treenata puomille lähettämistä eri kulmista ja ylösmenokontaktia varmemmaksi. Kaiken kaikkiaan yritän jälleen nähdä asiat positiivisessa valossa: ohjattavuus säilyi koko radan ajan, vaikka ohjaaja hieman sähläsikin, kontaktit suht ok, pujottelu vain yhdellä korjaamisella vaikka haukkui ja komensi!!!, pari rimaa alas. : ) Kaiken kaikkiaan jäi tosi hyvä mieli ja paljon itsenäisen treenin aihetta. Oli mukava huomata, että estevarmuus on kuitenkin paljon lisääntynyt ja radalla on niin paljon tekemistä, ettei Eimi ehdi (kopkop) muita koiria komentamaan.

Illalla kävin vielä Didon kanssa tokoilemassa pallokentällä. Aluksi leikittiin ja touhuiltiin ja aloitettiin sitten seisomaan jäämisen harjoittelulla. Ensin viisi toisto peruuttamalla, jolloin pysähtyminen nopea ja aika tarkka. Sitten pari kertaa "seuraamisesta". Ensin meni valumiseksi, joten käännyin sitten eteen palkkaamaan. Seuraavaksi pari luoksetulo harjoitusta eri välimatkoilla ja palkkaus patukalla. Paikallaan pysyminen on varmaa ja luoksetulo nopea, loppuasentoa pitää vielä vahvistaa. Tässä välissä pidettiin pieni tauko ja otettiin sitten vielä käännöksiä ja seuraamista. Mulla on edelleen seuraamisessa nami vasemmassa kädessä alhaalla, mutta Didon kontakti on silti minussa eikä kädessä. Koen vaan, että käännöksissä tarvitsee sen vahvistuksen sillä kädellä, jotta oikea paikka pysyy. Mukavaa oli kummallakin ja treeneistä jäi haava sormeen (liian innokkaan patukan tavoittelun seurauksena) sekä likainen puli...


Maanantaina 16.6 käytiin Didon kanssa taas treeneissä ja kyllä meillä oli kivaa! Pulit oli viikonlopun hoidossa ja olivat kumpikin vähän väsyneitä sen jälkeen. Tällä kertaa oli vuorossa uusina esteinä pöytä ja muuri ja kerrattiin rengasta, pujottelua ja puomia. Dido oli oma reipas itsensä eikä turhaan jahkaillut millään esteellä. Pöydälle hyppäsi ja eteni hyvin sekä pysyi paikallaan siihen jätettäessä. Pöydän kanssa pitää yrittää varoa, ettei kehity samanlaista pysähtymisongelmaa kuin Eimillä välillä. Eli jos pöytä on este suoran tai putken jälkeen niin koira pitäisi pystyä ottamaan hallintaan ja saamaan hidastamaan vauhtia niin, että pöydälle pysähtyminen onnistuu. Rengasta otettiin ensin kutsuhyppynä koiran ollessa kiinni. Tällä ehkäisten mahdollista välistä hyppimistä. Pari toistoa näin ja sitten lähettäen namialustalle. Dido keksi kerran kiertää koko renkaan ja juosta herrrrrkullisten nakkien luokse, mutta kun sillä ei mitään herunutkaan niin seuraava lähetys onnistui jo. Toinen uusi este oli muuri ja sitä otettiin lähettämällä ja etenemällä itse samaan aikaan. Didoa ei moinen este ihmettänyt vaan hyppäsi yli reippaasti. Hieman ihmetteli ja katseli mua kun lähdin juoksuun yhtäaikaa. Toisella kertaa ymmärsi ja eteni ihan hyvin jälleen namialustalle.

Kerrattiin vielä puomia (kerran pelkkä alastulo ja koko puomi) ja keppejä. Kepit on edelleen aika hakusessa ja oma ohjaustapa tuntuu takkuavan, mutta eiköhän se siitä. Puomilla olen nyt jääny aina jälkeen ja jättänyt Didon odottamaan kontaktille lupaa liikkeelle lähtöön. Ajattelin seuraavaksi itse etenemään ja opettaa odottamisen myös silloin kun minä liikun muualla. Hyvä mieli jäi taas ja hieman väsynyt puli.

Agitreeniä

Eilen oltiin Eimin kanssa Heidin vetämissä agitreeneissä. Tällä kertaa tehtiin helpohko rata ja otettiin loppuun vielä yksi pätkä erikseen. Oon yrittänyt taistella Flexitrack ohjelman kanssa, jotta saisin piirrettyä nuita harjoituksia, mutta vielä ei oikein onnistu... Ensimmäisellä ohjauskerralla Eimi kuumui kovasti ja meinasi ensin mennä muutamasta esteestä ohi sekä jumittaa räkyttämään pujottelussa. Toinen kerta meni paremmin. Vaikka vauhtia oli taas paljon niin toisella kertaa ohjattavuus kuitenkin säilyi paremmin. Kepitkin menivät suhteellisen rauhallisesti ja vauhdilla ja irtosi hyvin. Rimat vaan alkoi sitten taas tippua. Huomasin nyt, että esim. viimeinen rima tippui sen takia, että Eimi hyppäsi juuri silloin kun sanoin "Eteen". Hmm..

Viimeiseksi otettiin pätkä jossa oli aitoja, putki, aitojen kierto, puomi ja kaksi aitaa. Viimeisellä kerralla kaikki rimat pysyivät ylhäällä ja yhteistyö tuntui sujuvammalta. Olen päättänyt keskittyä joka treenikerta näihin positiivisiin tunteisiin, niin jos se varmuus ja sitä kautta rentous sieltä sitten joskus tulisivat. :) Jäi mukava mieli treeneistä. Eimissä on hirmuisesti vauhtia, mutta jos saisin ohjattavuuden pysymään ja pääsisin itse vielä paljon paremmin mukaan niin johan alkaisi lyyti kirjoittaa... :)

Maanantaina 9.6 oli Didon agikurssi. Tällä kertaa kertailtiin puomia, keppejä ja hyppyä ja otettiin uutena pussi. Puomi on hyvällä mallilla, oon yrittänyt itse voida jäädä taaemmas odottamaan ja vahvistaa kontaktilla odottamista. Aitoja otettiin tällä kertaa jo kolme peräkkäin. Ensimmäisellä kerralla oli havaittavissa hienoista epäröintiä lähettämisessä. Kun lähdin yhtäaikaa viereltä, vauhtia tuli aika lailla ja hyppäämiseen keskittyminen meinasi herpaantua kun piti seurata, että minne se emäntä juoksee.

Kepeillä on jostain syystä helpompaa silloin kun itse olen keppien vasemmalla puolella kun taas Eimin kanssa se on aina ollut heikompi puoli. Toiselta puolelta ohjattaessa en meinaa saada rytmiä oikeaksi, mutta eiköhän se siitä. Viimeiseksi esteeksi oli pussi, mitä ei laitettu vielä aivan umpinaiseksi. Didolla löytyi vauhtia niin paljon, että tuskin olisi haitannut vaikka kiinni olisi ollutkin. Toivottavasti ei. Ilo on käydä pikkuisen kanssa treeneissä, vaikka aluksi pitää vähän haukkua varmuuden vuoksi. Odotellessa otettiin vähän perusasentoa ja seuraamista sekä ihailtiin Riikan Selma-gööttivauvaa...

Agitreeniä

Eilen käytiin lenkillä agikentän kautta ja otin kummankin kanssa hieman kertailua. Didon kanssa tehtiin rengasta, keppejä (puolet kepeistä) ja aitaa ponnarilla. Neiti jaksoi innostua hyvin vaikka renkaan olisi halunnut ensin mieluummin kiertää. Kahden aidan sarjan koitti ensin loikata kerralla kun oli niiin kova kiire nakkien luokse... Tajusi sitten kuitenkin idean ja hyppäsi aidat oikein nätisti ja pehmeästi.

Eimin kanssa otettiin myös rengasta, pujottelua ja aitaa ponnarilla. Yritän saada nyt haettua Eimille parempaa ja taloudellisempaa hyppytekniikkaa niin jospa se pudottelu jäisi vähemmälle. Pujottelua saa treenata tosissaan kesän aikana, jotta turha komentaminen jäisi pois ja varmuutta tulis lisää. Tällä hetkellä niille pitää vielä ohjata hyvin tarkasti ja kun on vauhtia niin joudun käyttämään kättä ohjauksessa aivan liikaa ( haluaisin pyrkiä eteenpäin suuntaavaampaan suoritukseen...). Otettiin samassa vielä vähän näyttelytreeniä kummankin kanssa...

Eimi treeneissä

Eilen päästiin käymään Eimin kanssa ensimmäistä kertaa Käyttökoirien agilitytreeneissä. Itsenäisesti oli aidan, A:n ja putken yhdistelmää niin että putki oli A:n alla. Tein muutamia erilaisia ohjauksia ja onnistuin saamaan ohjauksen selkeäksi eikä karkaamisia väärille esteille tullut. Kahdella vierekkäisellä aidalla muistuttelin Eimille välistävetoja, takaakiertoja ja sylikääntöjä. Sylikäännöt on hieman ongelmallisia ja onnistun aina olemaan jotenkin tiellä...

Treenien vetäjän Ullan opastuksessa tehtiin ympyrässä ohjausta. Esteinä olivat rengas, muuri, kepit, pussi, aita, putki ja aita. Otin ensin renkaan ja pussin erikseen muistutteluna. Ensimmäisellä kerralla Eimi kuumui kepeillä ja alkoi komentamaan. Keskeytin ja vein keppien alkuun, toisella kerralla suoritti kepit oikein. Käännös kepeiltä pussille oli tiukka ja olin itse hyyyyvin jäljessä. Jos pussi ei vetäisi Eimiä niin hyvin, ei se sinne olisi mennyt. Loppu pätkä meni hyvin. Treeneissä tuli esiin nyt taas niitä hyviä ja huonoja puolia.

Hyvät ensin: Eimi ei yrittänyt kertaakaan lähteä kulkemaan kenenkään luokse!!! Sitten ne huonot: rimojen lentely... Nyt alkaa sitten hyppytekniikan vahvistaminen ponnarin avulla ja toivottavasti se oikea ponnistuskohta sieltä alkaa löytyä. Täytyy myös miettiä omien käsien staattisuuden vahvistamista. Toisaalta karvatkin alkaa kohta olemaan sen mittaiset, että alkavat haitata hyppäämistä. Kaiken kaikkiaan oli mukava käydä treeneissä ja nyt voi sitten viikolla käydä ottamassa hyppy- ja keppitreeniä lenkin lomassa.

Dido perehtyy agilityn saloihin

Eilen oli Didolla agilityn alkeiskurssin toinen kerta. Ensimmäisellä kerralla haettiin taloudellista ponnistuspaikkaa ja hyppytyyliä, sekä tutustuttiin pujottelun alkeisiin vesisateessa. Tällä viikolla sää oli onneksi edes hieman suosiollisempi, vaikkakin tuulinen ja viileä. Kuulemma perinteinen alkeiskurssi-ilma. Eilen oli vuorossa puomi, rengas, aita ja pujottelu. Puomin suorittaminen on hyvällä mallilla ja on Didolle mieluista. Ollaan tehty puomia Marin ohjeiden mukaan ja otettiin nytkin ensin vain alastuloa pari kertaa ja pari kertaa koko puomi, pysäytys alastulolla tapahtuu edelleen alustan avulla. Aidat sujuivat myös hienosti, paikallaan esteen takana pysymistä pitää alkaa vahvistamaan samantien, mutta hyppytapa näytti mukavan pehmeältä. Pujottelua otettiin pari toistoa ja jos ohjaaja jättää sähläämättä niin ihan hyvin mennään ne pari väliä ainakin... ;) Rengasta otettiin muutaman kerran ihan kädellä "vetäen" ja ei aiheuttanut erityistä kummeksuntaa. Hieno pikkuinen tänttärä!! Jospa tällä viikolla päästäisiin Eiminkin kanssa treeneihin säheltämään...