kiirettä pitänyt...

Mistäs sitä aloittaisi... Vaikka niistä epäonnistumisista. Käytiin viikko sitten lauantaina hakemassa Eimin kanssa Toko-kisoista 3-tulos ja huimat 115 pistettä... Aamulla oli jo vähän semmonen kutina että ois kannattanu jättää väliin, mutta en sit jättänyt. Ilma oli kuuma enkä yksinkertaisesti saanut Eimille minkäänlaista virettä päälle. Yhtäkkiä unohtui täysin mitä se seuraaminen oli ja siinä se sitten olikin. Otti kyllä luonnon päälle ja kunnolla. Jos jotain valoa pimeässä tahtoo nähdä, niin estehyppy oli 10. Joku totesikin, että selvä agility koira... ;) Tämä kokemus nyt vain vahvisti sitä ajatusta, että Eimin ja minun tokotavoitteet ovat siinä että saavutetaan TK1. Ekat kisat meni sillon aikoinaan (vuosi sitten) hienosti, joten kai tässä vielä toivoa on. Nyt pidetään hetken totaalitauko ja sit alan taas keksiin jotain seuraamisen parantamiseksi... Kunhan vain keinoja keksis lisää. Mietin jo käskynkin vaihtamista, vaikka tuskinpa siitä mitään hyötyä ois.

No sitten Agilityn pariin. 30.7 käytiin Eimin kanssa Ragitin möllikisoissa osallistumassa sekä mölli että ykkösluokkaan. Möllirata meni ihan mukavasti, mutta ykkösissä Eimi otti niin paljon kierroksia edellä menneestä Tirasta, ettei pysynyt ollenkaan mukana radalla. Tästä kokemuksesta viisastuneena onnistuin pitämään kierrokset paremmin kasassa viikonlopun virallisissa kisoissa. :) Niistä kirjoittelen huomenna kun pääsen paremmin koneen äärelle...