Viime vuoden kisailut olivat kovin vähäisiä ja loppuivat minun kohdaltani Saariselälle jossa Eimi nousi III-luokkaan (0-radat minun ja Marian kanssa) ja Dido sai ensimmäisen agilitysertinsä. Kesän lopulla mulla alkoi olla sen verran supistuksia juostessa, että Dido ja Eimi jatkoivat agilityn harrastamista mahtavan lainaohjaaja Marian kanssa. Itse treenasin Bilborin ja Biescaksen kanssa sen minkä pystyin. Tosin Biescas oli syksyllä taas tauolla loukattuaan jalkansa metsälenkillä metallitölkkiin. Nopeasti onneksi parani haava eikä koko aikana juuri haitannut Biescaksen menoa, lähinnä aiheutti päänvaivaa meille kun piti yrittää rajoittaa tytön touhuja. Dido kävi oman seuran tokokisoissa hakemassa superhienon I-tuloksen ja olen kyllä tyytyväinen että uskaltauduin/viitsin vielä ainakin tuon kerran lähteä kokeilemaan.
Meidän perheen laumanlisäys, Udo-poika, syntyi lokakuun alussa ja loppuvuosi menikin uuteen elämänrytmiin totutellessa. Nyt ollaan Biescaksen, Bilborin ja Didon kanssa ohjatuissa harkoissa, Eimin kanssa käyn erikseen. Kovasti tekisi mieli vielä sen kanssa päästä korkkaamaan kolmosluokka, mutta hallissa treenaaminen (tilan rajallisuus ja liukkaus) jotenkin kauhistuttavat.
Alla muutama video Biescaksen ja Bilborin tämän viikkoisista epävirallisista kilpailuista. Tekemistä riittää erityisesti pujottelun ja kontaktien varmuuden kanssa sekä Biescaksen motivoinnissa. Nyt näyttää kuitenkin jo siltä, että se alkaa innostua ja menee hetkittäin ihan vauhdikkaastikin joten ehkäpä se tästä vielä.
Biescas möllirata
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti